Gastro-messut

Lupailin Facebookissa kirjoittaa Gastro-messuista jo viikonloppuna, mutta menin selvästi lupaamaan liikoja. Viikonloppu kuin meni mukavasti ulkoillessa ja loistavalla keikalla Virgin Oilissa. Menkää ihmiset kuuntelemaan Capital Beatia, jos on mahdollisuus! Siinä tämmöinen rockista tykkäävä tyttönenkin sai tanssijalan innokkaasti vipattamaan.

Mutta niin.. Gastro! Ruoka-alan ammattilaisten ykkösmessut ja olihan siellä taas vaikka mitä. Maistelin uutuusherkkuja ihan huumassa ja yritin välillä muistaa ottaa edes joistakin kohokohdista kuvia, ja tässäpä niitä.

Ensimmäisenä maininta erinomaisesta tuotteesta: Valion salaattibaari!

Valion osasto oli tosi freshin oloinen ja salaattibaariajatus kiva ja virkistävä. Maistelussa alla olevassa kuvassa fetasalaatti. Se oli erittäin hyvää ja virkistävä poikkeus tuolla messujen valikoimissa.

Toisena ohikulkumatkalla: Fazer!

No osastohan olisi voinut olla kivempikin ja helpommin kuljettavissa, mutta suklaasta aina saa pienet bonuspisteet. Plus nuo Fazerin Nordic Gourmet -suklaat on niiiiiin hyviä. Ei ihme, että kuvatessa jonkun (HUOM! EI MINUN) käsi hyökkäsi kahmaisemaan suklaita kourallisen.

Kolmantena kehut kunnon showsta: Myllyn paras!

Myllyn parhaan osasto oli paitsi kivan näköinen, niin siellä oli käynnissä myös kunnon show! Food Designer Markku Luola piti yllä melkoista hulinaa tehdessään osastolla salaattiannoksia. Suu kävi kuin stand up -koomikolla, ja hyvännäköistä jälkeähän siitä tuli. Alla osaston "vesiputous", salaattishow ja viimeisenä kuva salaatista nimeltä Ukko. Hih.

Neljäntenä pisti silmään värikkyys: Laitila!

Laitilan limut, erityisesti nuo Herra Hakkaraiset, ovat jotenkin kovasti mieltä lämmittävän oloisia. Herra Hakkarainen on toki hahmona pop, mutta tuo limonaati. :) Laitilan Herra Hakkaraiset ovat säilöntäaineettomia ja tuulivoimalla valmistettuja. Laitilan tuotteita tuli maistettua myös niitä alkoholipitoisia - ja toimiihan ne. :)

Viidentenä kehut kivasta osastosta: HK Ruokatalo.

HK:n osasto oli todella kivannäköinen. Se oli modernin ja trendikään näköinen. Tuotteiden esillelaittoa oli selvästi mietitty, eikä tuotteita oltu vain roiskittu sinne tänne. Erityisbonuspisteet valkoisista kirjainpalikoista. Ja olihan se osastolla nautittu hodarikin suun mukainen.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä todellakaan herkut: Ingman!

Voi, tekin olette lähteneet sitten tekemään frozen yogurteja. Onneksi! Siinä jugurttipisteellä näytti olevan koko ajan melkoinen kuhina ja jono, mutta onneksi sain oman maistiaispalani. TODELLA HYVÄÄ! Tätä voisi kuvitella kesällä syövänsä useamminkin.

Huomion voi toki kiinnittää myös sopivasti matchaaviin kynsiin ja lusikkaan. :)

Syö Helsinki!

Käskyä tottelen ja minähän syön. Laiskis on siis taas reissun päällä (ja siksi harvemmin blogisfäärissä), mutta sen verran pitää vinkata, että nythän on tosiaan käynnissä Syö Helsinki! -viikot. Useammassakin kivassa ravintolassa on herkullista ruokaa vain kympillä.

Itse kävin murusen isosisson kanssa sunnuntaina iltapäiväkävelyllä ja nälkä iski kesken kaiken. Siskorakas on siis perheen sisäpiirin vitseissä se henkilö, joka kuolee neljästi päivässä nälkään. Kun olin Lontoossa au pairina ja sisso samaan aikaan työharjoittelua tekemässä, siskomuru ihmetteli, miksi äiti soitti minulle ja varmisti, että olen muistanut syödä. Sisko muisti ihan itsekin, ja minäkin nykyään. :) Useimmiten.

Meidän Swagatamissa tehty Syö! Helsinki -operaatiomme oli erittäin onnistunut. Lämpimästi voin suositella paikan Gaulo Kukhuroa ja mangolassia. Muita ravintoloita tapahtumassa ovat mm. Storyville, Santa Fé, Spaghetteria ja Sumo. Syö!-viikot kestävät 16.-29.3.2012.
 

Top Chefin finaalista - vähän jälkikäteen

Olipahan Top Chef -tuotantokausi! Ilokseni oma suosikkini Teemu voitti. Teemu ja Lasse olivat ainoita, jotka vaikuttivat jollain tavalla sympaattisilta. Suurin osa kokeista vaikutti ylimielisiltä ääliöiltä. Tosin kokkien egot nyt tunnetusti ovat aika korkeat. Ei kai siellä keittiössä muuten pärjäisikään.

Parasta finaalissa oli vielä sen supersymppiksen oloisen kuopiolaisen paluu. Teemu keräsi itseltäni muutaman irtopisteen valitsemalla hänet apurikseen viimeisessä haasteessa.

Mutta kokonaisuutena tuotantokaudesta on kaiketi pakko vielä kommentoida hieman Piia Kämppiä ja Pipsa Hurmerintaa. Voi luoja. Yli puolet omasta ohjelman seuraamisestani meni ällistelyyn siitä, mikä näitä kahta naista vaivaa. Välimäen asenteen tuomarina ymmärtää, koska tyypillä nyt selvästi on varaakin sanoa asioista. Mutta Pipsa ja Kämppi?

En ole valmis hyväksymään, että nihkeys, ylimielisyys ja selkeä nautinto toisten dissaamisesta kuuluvat konseptiin. Amerikkalaisen Top Chefin upea, kaunis, ihana Padma Lakshmi on jopa hymyillyt ohjelmassa ja onnistunut vaikuttamaan viehättävältä persoonalta. Samaa ei voi sanoa Suomen Top Chefin naistuomareista.

Kieltämättä hymyilin hieman lukiessani erään kommentin Facebookista. Kaverini kirjoitti, että Kämpin vastenmielisyyden takia voisi jopa boikotoida koko Royal-ketjua. Ei kovin hyvää PR:ää.

Royalin kokkien menestys ohjelmassa jatkui kuitenkin jälleen. Onneksi voittaja-Teemu korvaa sympaattisuudellaan Kämpin ynseyden ja pitää Royalin mainetta yllä. Hesarissa Teemu esitteli köyhien ritareiden tekotaitojaan. Luulenpa, että tuossa on kotitekoisen jäätelön resepti, jota aion kokeilla. Sitä Teemun keittokirjaa odotellessa sitten. :)

Viisi suosikkia blogimaailmassa

Musta mutta valkoinen -blogin Heli muisti minua mukavalla viestillä. Heli oli nostanut Laiskiksen viiden blogisuosikkinsa joukkoon (*punastumista*) ja näin siirtänyt eteenpäin haasteen. Nyt minun tehtäväni on siis kertoa omat viisi suosikkiblogiani. Jos olen käsittänyt säännöt oikein tarkoitus on valita sellaisia ruokablogeja, joita pidän mielenkiintoisina, mutta joiden lukijamäärä on vielä alle kaksisataa rekisteröityä lukijaa.


Haaste on todella vaikea! Hieman häpeissäni tunnustan, että seuraan hirmu vähän muita blogeja - varsinkaan ruokablogeja. Tässä nyt on kuitenkin muutama, joita seuraan satunnaisesti syystä tai toisesta. Blogit eivät ole paremmuusjärjestyksessä! Jos joku näistä on jo tunnustuksen saanut, niin syytön minä siihen olen. :)

Ruokapäiväkirjat

Vaikka tämä ihana ja valloittava kirjoittaja Iines onkin lähes täydellinen vastakohtani (en ole kasvissyöjä tai nirso, ja eettisyys ja terveellisyyskin välillä unohtuu), ihailen ensinnäkin kirjoittajan idealismia ja toiseksi taitoa löytää aina kivat kahvilat ja näteimmät design-tuotteet.

Raikulikokki


Entisen työkaverini rehellinen ja siitä syystä hemmetin hauska ruokablogi. Pieni hifistely välillä on sitä paitsi hauskaa. Raikuli on välillä pitänyt pientä taukoa, mutta toivottavasti piristää lukijoitaan jälleen vähän useamminkin.

Kannat kattoon

Itselleni hieman uudempi tuttavuus, mutta tähän mennessä olen tykännyt asenteesta. Pidän ruokablogeista, joiden sisältö ei ole pelkkää reseptiikkaa. Tästä löytyy kaikkea: keittokirjat, juhlahumu ja hyvät ideat!

Piparipulla

Tähän blogiin törmäsin yhden kommentin kautta ja ihastuin! Värikäs, nätti ja täynnä italialaista ruokaa! Piparipulla on tämän tunnustuksen jo saanut ennenkin, mutta en voinut vastustaa Piparipullan nimeämistä.

Köksän köksä

Tässä siksi, että joskus tarvitaan teräviä lauseita ja oivaltavaa sarkasmia. Ruoan kanssa tietysti.

Onnea on...

... ikioma ihana Iittalan WDC-muki, josta juoda aamukahvi. Kyse on siis Kaj Franckin Teema-mukin pohjalta stilisoiduista designpääkaupunkivuoden kotikaupunkimukeista. Ihana, rakas ystäväni toi minulle tuliaisena meriaiheisen mukin ja rehellisesti sanottuna pompin hetken tasajalkaa innostuksesta. Olen katsellut noita mukeja jo jonkin aikaa. Suosikkejani on juuri tuo meri ja sitten kortteli ja no tuota keskusta ja tietysti vielä se puisto - eli kaikki!

Kyllä tuosta kelpasi nautiskella aamukahvia. Aamukahvin rinnalla jälleen rahkasta tehty smoothie, jossa mausteena omin pikku kätösin poimittuja vadelmia ja mustikoita. Näiden voimin jaksoikin lähteä reippailemaan tuonne pieneen pakkaseen ja auringonpaisteeseen. :)

Tämä entisen kodin eli Helsingin rakkaus alkaa näkyä jo kivasti keittiössä. Joulukuussa sain toiselta ihanalta ystävältä tuparilahjana Marimekkon Hetkiä-kuosin keittiöpyyhkeet. Noissa pyyhkeissähän on piirretty maisema Esplanadin puistosta. Viime keväänä sain keittiörätin, jossa nostettiin esille Helsingin nähtävyyksiä kuten Kiasmaa, Finlandia-taloa ja Ateneumia. Ne on pieniä juttuja, jotka mukavasti pitävät mielessä kaikki rakkaat ihmiset siellä. Teitä on välillä vähän ikävä!

Nachot uunissa

Mistä huomaa olevansa tyttöjen illan tarpeessa? Siitä, että juo olutta, katsoo Jean-Claude van Dammen elokuvaa ja syö oikein kunnon äijämäistä mättöruokaa. Se mättöruoka nyt on sinällään oikein hyvää. Eikä van Dammessakaan ole moittimista (salainen paheeni).. ja itseasiassa olutkin on ihan hyvää.

Mutta niin - se mättöruoka tex mex -hengessä. Tämän lähemmäksi "valmisruokaa" harvemmin menen, mutta kun noi valmiit salsat ja mausteseokset on niiiiin näppäriä. :)

Nachoja uunissa

400 g jauhelihaa
fajitas/taco maustepussi
sipuli
chili
nachoja
jalapenoja
tomaattisalsaa
juustoraastetta

1. Paista jauheliha, silputtu chili ja sipuli. Mausta taco-mausteella.
2. Levitä pellille ensin kerros nachoja, sitten päälle maustettua jauhelihaa, jalapenoja ja juustoraastetta.
3. Toista kohta 2.
4. Paista n. 175 asteessa, kunnes juusto on mukavasti sulanut.
5. Nauti salsan kanssa.

Tästähän on aika monta erilaista versiota. Jotkut tykkäävät laittaa raasteen sijaan juustokastiketta ja salsan toveriksi sopii guacamole.Omasta mielestäni juustoraasteen kanssa tästä tulee hieman kuivempaa, jolloin sitä on helpompi dippailla erilaisiin kastikkeisiin, mutta nämähän ovat makuasioita. Toiset tykkää laittaa salsan jo uuniin, mutta jotenkin se dippailu on se hyvä juttu. Lämpimät nachot ja kylmä tulinen salsa. Nam!

Uusia ja vanhoja ihastuksia

Minulle tulee aina erilaisia ruokakausia. Niitä vaiheita, jolloin tekee mieli puputtaa vain yhä ja tiettyä asiaa. Tässä jonkin aikaa pakkomielteenä on ollut murot. Vanhat kunnon cornflakesit ovat olleet monen aamun pelastus. Nyt murojen rinnalle on nousemassa Fazerin myslipuikulat. Miten voi leipä olla noin hyvää? Olen aina tykännyt leivistä, joissa on erilaisia siemeniä ja jyviä ja tuossa sitä tosiaan riittää.

Leipä on toistaiseksi testattuna parhaimmillaan paahdettuna ja päälle (oi voi, kestoihastus) mozzarellaa, basilikaa ja tomaattia. Jos kehtaan tunnustaa, söin eilen iltapalana leivän kanssa kokonaisen kimpaleen mozzarellaa ja tänään "lounaana" sama satsi. Tuli myslipuikuloiden, mozzarellan ja basilikan himo! Tänään vielä tein tuplabasilikat eli lisäsin pohjalle pestoa. Nam!