Minkälainen tunari ei ota kameraa mukaan lähtiessään Ravintolapäivään? No tällainen tunari.
Tällä kertaa vietin Ravintolapäivää Savonlinnassa, jossa oli peräti huikeat kolme ravintolaa. No laatu korvannee määrän. Kävin oikeastaan ihan muusta syystä kuin pelkstä Ravintolapäivän riemusta vierailemassa Sokerihiiri-kahvilassa, jota piti kolme ehtoisaa emäntää. Mutta kannatti käydä!
Leidit olivat loihtineet parhaita kakkuja, joita olen koskaan syönyt! Yhdistettynä oli valkosuklaata ja raparperia, suklaata, mustikoita ja vadelmia sekä minttua ja suklaata. Suklaata, suklaata, suklaata! Nam! Sokerihiirettäret tiesivät, mistä narusta vetäisivät.
Kaikenlisäksi ravintolan paikka oli valittu täydellisesti. Kahvila oli Savonlinnan vanhimmassa puurakennuksessa, pikkuisessa kellotapulissa. Kun auringon paisteella vielä saattoi nautiskella ulkona järvimaisemasta ja tuoksuvasta heinästä oli kokemus melko lailla täydellinen.
Pääasia kai kuitenkin lienee se, että on mukavaa, että Ravintolapäivää alkaa levitä myös näihin pikkukaupunkeihin. Helsingin katufiestaan täällä on vielä matkaa, mutta ehkä joku päivä. (no, ensiksi pitäisi innostaa paikallisia olemaan hieman riehakkaampia ihan ylipäänsä! anteeksi vaan)
Ja ehkä jo ensi kerralla pääsen toteuttamaan sen oman pikku ravintolani. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti