Sporttia ja burgereita

Perjantaina kävin siis tutustumassa oluen maailmaan. Kuuden aikaan illalla olut alkoi jo hieman kyllästyttää. Sopivasti tiedossa oli jännitystä, kun illalla oli tulossa Jypin ja Bluesin välinen jääkiekko-ottelu. Jos Helsingissä on nälkä ja tahtoo nähdä matsin, on kaupungissa oikeastaan vain yksi paikka, jonne mennä - Sports Academy.

Samaan lopputulokseen oli tullut muutama muukin urheilunnälkäinen. Paikka oli melko täynnä, mutta väliäkö hällä. Tunnelma ainakin on parempi, jos porukkaa riittää. Sportin konseptilla suosio onkin melko taattu. Rruoka on penkkiurheilijoille täydellistä, rasvaista ja suolaista. Ottelun näkee, istui sitten missä kohtaa ravintolaa tahansa, sillä screenejä on joka puolella. Ottelun tapahtumista ei jää jälkeen, vaikka puuteroisi välillä nenää.

Varsinkin päivän oluenmaistelun jälkeen Sportin menun suolaa ja rasvaa teki todella mieli. Vaikka olenkin koittanut syödä hieman terveellisemmin viime aikoina, tuumasin, että hitot! Kyllä sitä saa ihminen välillä mässätä ihan huoletta ja hyvällä omalla tunnolla.

Sportin annokset ovat sellaisia, että nälkä iskee uudelleen vasta seuraavana päivänä, jos silloinkaan. Oma valintani oli savupekoniburger ja muru otti Divarin Legendan. Siinä pihvi onkin jo melkoista kokoluokkaa (339 g). Lisäksi hampurilaiseen tulee sipulirenkaita ja ananasta.

Illalla aloin kyllä miettiä, että tässä sitä taas mennään. Avoliitossa vaihtuu välillä korkkarit ja kuoharit ilolla olueen, lätkään ja burgereihin. :)