Mutta näin tauon jälkeen aloitetaan ajankohtaisimmalla asialla. Niin laiska kokki kuin olenkin, sain kipinän itse tekemiseen luettuani rakasta Kodin Ruokavuosi -keittokirjaani. Jotenkin tässä siis viime aikoina olen haikaillut itse tehtyjen hillojen, mehujen ja muiden herkkujen pariin. Siksipä suuntasin ensimmäistä kertaa varmaan viiteentoista vuoteen marjametsään! Nyt pakkasessa odottaa 10 litraa mustikoita ja 5 litraa vadelmia! Onko ajatusta, mitä niistä tekisi? Vadelmista osa päätyy hilloksi ja mustikoista lupasin tehdä ensi viikonloppuna piirakkaa, mutta siihenhän ei kaikki vielä kulu. Jännä muuten, miten haikealta tuntuu varsinaisesti käyttää ne vaivalla haalitut marjat. :)
Helsingin syksyjen sateista selvinneet HAIt vihdoin tositoimissa. :) |
Vielä metsäretkeäkin jännempää oli ensimmäisen omatekemän mehun pullottaminen! Olen jo parin vuoden ajan pohtinut isän pihamaan marjapensaiden tyhjennystä. Toistaiseksi ensin pensaiden ääreen ovat ennättäneet linnut. Mokomat harakat! Tänä vuonna pensaiden kimppuun ennätin minä! Pari sankollista punaisia ja valkoisia viinimarjoja eksyivät Mehu-Maijaan. Jo ensimmäisen satsin jälkeen olin täysin myyty. En olisi ikinä uskonut, kuinka helppoa mehun tekeminen on!!!
PUNAVIINIMARJAMEHU (n. 5 l)
10 litraa punaisia viinimarjoja
1 kg sokeria
1. Laita Mehu-Maijan alaosaan vettä kiehumaan
2. Laita yläosan säiliöön marjat ja sokeri.
3. Aseta väliosa ja yläosa alaosan päälle.
4. Valuta mehua väliosasta kannuun ja siitä pulloihin.
Eli punaiseen viinimarjamehuun meni noin 10 litraa marjoja. Poimiessa ei tarvinnut välittää siitä, sattuiko mukaan hieman lehtiä, sillä mehua tehdessä sillä ei ollut väliä. Käytin mehun tekemiseen Mehu-Maijaa eli toisin sanoen mehuhöyrystintä. Nerokas laite! Maijan alaosaan laitetaan vettä, joka kiehuessaan höyrystää yläosan säiliön marjat. Marjojen mehu valuu väliosaan, josta mehu otetaan letkulla talteen.
10 litraa marjoja kohden käytin 1 kilon sokeria. Ensimmäiset mehut kannattaa kaataa takaisin yläosaan marjojen sekaan, jotta sokeri sekoittuu tasaisemmin mehun sekaan. 10 litrasta marjoja tuli noin 5 litraa mehua. Ensimmäiset mehut ovat parempia kuin viimeisenä valutetut. Itse ainakin numeroin pullot, jotta muistan, mikä on 2. laatua. Toisaalta, ainakaan maistelun perusteella, ero ei ollut kovin suuri ja 2. laatukin priimaa.
Mehun tekeminen onnistuu melkein mistä vain. Punaisten viinimarjojen lisäksi koitin tehdä mehua valkoisista viinimarjoista ja lopputulos oli ihan mahtava! Kun kunnolla innostuin aloin katsoa pihamaalle hullun kiilto silmissä etsien jotakin, mitä voisi keittää. Karviaiset jätin suosiolla syötäväksi saman tien, mutta rarparperi.. Säntäsin viime hetkellä kauppaan ostamaan kilon verran omenoita, jotka laitoin raparperien sekaan. Yhteensä omenoita ja raparperia oli myös noin 10 litran sankollisen verran. Sokeria meni vähän vajaa kilo. Lopputulos herkkua!
Hui! Siitä tulikin pitkä kirjoitus! Sallittakoon se, sillä tekstin pituus korreloi lähes suoraan sitä innostusta mikä mehun tekemiseen syntyi. Ihmiset, kokeilkaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti