On jäätelö hyvää kun yksin syö!

Tässä muutaman vuoden ajan olen ollut jokseenkin hullaantunut Ben & Jerry's -jäätelöön. Saan helposti menemään koko purkin Cookie Dough'ta, New York Super Fudge Junkia tai Chocolate Fudge Brownieta kertaistumalla. Ja nyt siis puhun siitä isosta puolen litran purkista. Pienet purkit ovat suloisia, mutta niistä tulee vain hieman paha mieli, sillä ne loppuvat kesken. Tämän pitäisi jo kertoa, että jäätelö on vähemmän salainen paheeni.

Onneksi en ole paheeni kanssa yksin. Pappani piti aikanaan isoa arkkupakastinta täytettynä Kotijäätelön jäätelöveneillä, -puikoilla ja -tuuteilla. Niillä herkuttelimme yhdessä, ehkä hieman mummoltakin salaa. Ala-asteella saatoin syödä välipalaksi koko pakkauksen Viennetta-jäätelökakkua. Isän kanssa jaamme tilaisuuden tullen yhä Valion, Ainon ja Carte d'Orin jäätelöpakkaukset prikulleen tasan. (Vinkkinä, leikkaus kulmasta kulmaan on varmasti tasan, keskeltä arviolta leikkaus voi aiheuttaa keskustelua ja jälkipuintia!)

Nyt olen löytänyt uuden herkun! Koska itsehillintä ei välttämättä yksin ollessa riitä isoimpien pakkausten nauttimiseen useassa osassa, on tuo Ben & Jerryn puolen litran pakkaus aika sopiva. Anton & Antonissa huomasin kuitenkin B&J:tä puolet edullisemman ja saman kokoisen pakkauksen ruotsalaista, ihanan pehmoista SIA-jäätelöä. NAM! SIA-jäätelöt valmistetaan tuoreesta kermasta, niin kuin kuuluukin!

Olen maistanut jo suklaan, minttu-viikunan ja tiramisun makuisia jäätelöitä ja olen jokseenkin myyty. Pakkaus ei ehkä ole yhtä houkutteleva tai makuyhdistelmät yhtä villejä kuin Ben & Jerry'sillä, mutta ei nuo länsinaapurit ihan pieleen jäätelöä tee. Pakko on maistaa vielä ainakin raparperijäätelöä sekä mandariinijäätelöä. Myös sorbetit ovat yhä testaamatta. SIAn pitäisi olla saatavilla ympäri Suomen, joten jäätelöstä pitävä ystäväiseni - kokeile ihmeessä!

Mätileipiä iltapalaksi

Jaahas, siirtyy blinien tekeminen hieman eteenpäin, sillä tattarijauhot unohtuivat kauppaan. Tärkeimmät asiat kuitenkin muistin ja päätin hyödyntää ajatusta iltapalaan. Mätiä, smetanaa, sipulia ja ruisnappeja!! Mätiä menee yhtä Oululaisen jälkiuuninappia kohden noin teelusikallinen, samoin smetanaa. 100 grammaa kirjolohen mätiä maksoi S-marketissa noin 3 euroa, 100 g siian mätiä noin 7 euroa. Muikun mäti oli hitusen kalliimpaa ja sai jäädä vielä kauppaan. Ja 100 g riittää jo aika moneen leipään. Sipuli kannattaa silputa mahdollisimman pieneksi. Päälle vain mustapippuria ja syö! VAROITUS: Näihin tulee himo!

Camembert-mansikkasalaatti

Lounashaaste on kai parempi laittaa käyntiin heti, etteivät hyvät päätökset unohdu. Jääkaapissani sattui olemaan ihana iso kimpale camembertia. Valkohomejuusto nyt solahtaisi helposti sellaisenaankin, mutta mieleni teki harjoittaa hieman jatkokehittelyä.

Jonkinlainen salaatti oli ajatuksena, kun eilen raahustin kauppaan. Oli aika tehdä testiannos. Jos ruoka on hyvää illalla, sen täytyy olla mahtavaa seuraavana päivänä lounaalla. Enpä olisi arvannut, että kaupan valikoima johti suhteellisen simppeliin ja siksi aivan loistavaan lopputulokseen.

Camembert-mansikkasalaatti (yhdelle)

Muutama jääsalaatin lehti
Kourallinen rucolaa
4-5 isoa mansikkaa
1 nektariini
pari siivua camembertia
balsamicoa

1. Pesi salaatit, kuivaa ja asettele lautaselle.
2. Puhdista mansikat. Leikkaa kanta irti ja puolita. Ripottele salaatin päälle.
3. Pese nektariini, poista kivi ja leikkaa siivuiksi. Asettele mansikoiden päälle.
4. Lorauta balsamicoa salaatin päälle.
5. Asettele camembertsiivut salaatin päälle, ihastele ja syö nautiskellen.

Tämähän olisi vielä parempaa, jos olisi kesä ja mansikat kotimaisia. Myös nektariini on sitä makeampi ja salaattiin sopivampi, mitä kypsempi hedelmä on. Talvella sitä tyytyy vähän siihen, mitä löytää. Balsamico toimii mansikoiden kaverina ihan erikoisen hyvin. Itse käytän Aceto Balsamico di Modenaa. Aamulla siis nakkasin salaatit, hedelmät ja juuston rasiaan ja työpaikalla sujautin balsamicon päälle. Kelpaa!

Lupauksia vuodelle 2011!

Vuosi alkoi niin loistavasti, ettei huipulta voi kuin tulla alas. Työpaikkani toimiston oli tarkoitus muuttaa nyt tammikuun alussa Vantaalta Helsingin keskustaan. Olin etukäteen ehkä liiankin iloinen siitä, että VR:n junaliikenteestä eroon pääsyn lisäksi muuton myötä Helsingin keskustan lounaspaikat olisivat olleet käden ulottuvilla. Vihdoin ja viimein olisin voinut sanoa hyvästit henkilöstöravintolalle, jonka taso on parhaimmillaankin vaihteleva.

Mutta ei.. Vesivahinko tuhosi uudet toimistotilat ja muuttoa saadaan odottaa ainakin elokuuhun. Hei hei, ravintolalounaat, Wanha kauppahalli, Stockmann Deli ja Sushibar sekä jo suunnitellut kesäiset piknikit Esplanadin puistossa.

Kotimatkalla sorruin lohdutuksena Subwayn houkutuksiin ja syötyäni tajusin: tällaista huttua tulee syötyä ihan liikaa. Ei mitenkään pahalla Subwayta kohtaan - subit ovat loistavia! - mutta kyllähän tällaista voisi tehdä helposti itsekin ja ehkä jopa paremmin. Siksi tein vihdoin uudenvuodenlupaukseni, joka samalla korvaa muutosta koituneen lounaspettymyksen. Vuonna 2011 tämä laiskiainen tekee itse enemmän hyviä, ruokaisia eväitä! Ei enää henkilöstöravintolaa tai nälkäisenä pikaruokaloihin sortumista.

En nyt sentään kokonaan aio heittäytyä eväsruokailijaksi, varsinkin kuin torstaisin lounastajat saavat pannarin kanssa kermavaahtoa. Pikaruokaakin varmasti syön, samoin pakastepizzaa ja herkkuja. Tavoitteena on kuitenkin vähentää huttua ja syödä laadukkaampaa. Ja ehkä hieman samalla tehdä hieman säästöäkin.

En edes yritä sanoa "ei" eineksille tai valmisannoksille, sillä mitähän muuten tulisi  niistä päivistä, jolloin laiskottaa, väsyttää ja lounas unohtuu kotiin jääkaappiin. Tähän mennessä Eloveenan puuropussit (loistava tuote muuten!) ovat olleet hätävara. Nyt niitäkin voisi tuunata banaanilla, mustikoilla, hunajalla ja vaikka millä.

Hei vuosi 2011 ja herkulliset lounaat! Täältä tullaan! Mitähän sitä huomenna söisi?

Vuodelle 2011!

Vuosi vaihtui. Taas. Miten aika voikaan mennä niin käsittämättömän nopeasti? Toipilaana vielä ujutin itseni siskon luokse viettämään vuodenvaihdetta. Laiskana kokkina olo onnistuu helposti, jos pelaa lautapelejä siskonpojan kanssa sillä aikaa kuin toiset ahkeroi keittiössä. Tarjolla oli perinteiseen tapaan nakkeja, lihapullia sekä perunasalaattia. Se oli muuten niin hyvää, että pitääkin yrittää urkkia siskolta reseptiä. Halloumisalaatti onnistuu aika simppelisti. Vihreän salaatin pohja ja päälle grillattua halloumijuustoa. Nam!

Vuoden varsinaisesti vaihtuessa tädin mussukka oli jo unten mailla ja aikuisten fiesta saattoi alkaa. Juuri kun vuosi 2011 alkoi, poksahti pullo Lansonia. Sitä siemaillessa tutustuimme uusiin blinipannuihimme. Paistamisen hoiti jälleen sisko, mutta tuijotin uskollisena vieressä tarkkailemassa, jotta osaan itsekin koeajaa blinipannuni. Lisukkeena kirjolohen, siian ja muikun mätiä, sipulia ja smetanaa. Oi hedonistin elämää!

Must say... isosiskon luona on aika kivaa potea tällaisilla eväillä! Eli kiitos sissoseni, lanko sekä tädin muru! Vuosi ei olisi voinut paremmin alkaa. Toivottavasti kaikilla vuosi 2011 jatkuukin hyvissä merkeissä!

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!!

 

Vielä näin kolmantenakin päivänä voi toivottaa HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2011!!!!

- Laiska kokki

Kuva-arvoitus ja idän herkut

Arvatkaapa, mikä tämä on?

Kyllä! Se on ikioma, suloinen, vaaleanpunainen blinipannuni! Päätin toteuttaa aiemman uhkaukseni, ja hankin tämän Prismasta huikeaan 10 euron hintaan. Uskon vakaasti, että pannu on hintansa väärti.

Söin ensimmäisen kerran blinejä mummoni luona ihan pikkutyttönä. Taikina tehtiin jo edellisenä päivänä ja annettiin kohota yön yli. Mummon taikinasta muistan vain sen, että se sisälsi olutta. Joidenkin reseptien mukaan blinitaikinaan kuuluu kirkas viina. Paksut, rasvaiset letut syötiin mädin, smetanan ja sipulin kanssa. Mummon tekemänä tämä herkku jätti pysyvän blininhimon. Blinikausi saisi kestää koko vuoden!

Blinithän ovat osa venäläistä ruokakulttuuria. Näin jälkikäteen tarkemmin ajateltuna, Karjalasta kotoisin ollut mummoni teki muun herkuttelun ja hemmottelun lisäksi hyvin venäläistä ja karjalaista keittiötä tutuksi lapsenlapsille. Blinejä, kalaseljankaa, rahkaleivonnaisia, smetanaa, suolakurkkuja, karjalanpaistia, karjalanpiirakoita..

Vuonna 2011 voisinkin kunnioittaa perinteitä ja laajentaa ruokatuntemusta idän suuntaan. Aloittaa voisi suosikista, kun nyt on tuo oma blinipannukin.