Suurimman osan teen itse. En jostain kumman syystä ollenkaan haluaisi käyttää valmiita tuotteita, vaikka tiedän niiden olevan maukkaita. Lisäksi valmiit laatikot vielä olisivat oivaa ajansäästöä. Mutta, kun sattumalta pidän perunalaatikkoa omana bravuurinani, niin en voi ostaa sitä valmiina! Porkkanalaatikossa aloin jo taipua einekseen, kunnes päädyin vaihtokaupparatkaisuun. Minä teen tädilleni perunalaatikon, hän meille porkkanalaatikon.
Salaatit on myös välttämätöntä tehdä itse. Valmiit salaatit tuntuvat uivan majoneesissa ja niistä puuttuu pari olennaista asiaa. Esimerkiksi olen aina laittanut sienisalaattiin suolasienien ja sipulin lisäksi omenaa. Se antaa raikkautta ja hyvää rakennetta salaatille. En myöskään pidä majoneesista sienisalaatin kastikkeena, vaan laitan mieluummin crème fraichea. Sienisalaatin tekoon houkuttavat myös ne itse suolatut sienet. En ole vielä uskaltanut niitä käyttääkään, mutta eiköhän joulu ole sen arvoinen?
Kinkku on jo ostettu. Kahdelle hengelle luulisi riittävän 2,6 kilon harmaasuolattu kinkku. Enpä ole ennen kinkkua paistanut, mutta ei kai se kovin vaikeaa voi olla? Ostin valmiiksi paistopussin, ja ajattelin kerätä liemen kastiketta varten. Sinappihuntu saa todellakin jäädä väliin. Ajattelin siivilöidä kinkun liemen, suurustaa kastikkeeksi ja maustaa omatekoisella omenasoseella. Katsotaan kuinka käy.
Näistäkö kinkulle kastike? |
Joulupäivän iltaa kaapissa odottavat tapasainekset aurinkokuivatuista tomaateista täytettyihin oliiveihin ja juustoista serrano-kinkkuun.
Jälkiruoka vielä.. Parin kuusen alla jo odottavan paketin muodosta voisi päätellä, että suklaata on tulossa. Sehän voisi olla jälkiruoka kahvin ja konjakin kera.
Voisin jopa melkein sanoa, että ruokastressi alkaa olla ohi. Tosin, ne jotka ovat nähneet jääkaapin seinässä A4-paperin ruokalistoineen, aikatauluineen ja erityisine HOX!-merkkeineen saattavat olla eri mieltä.
Kuusi kasattu, kuohuvan paikka. Tästä se joulu alkaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti