Harmitusta lievittivät ihanat työkaverit, jotka toivat Petri Sirénin suklaakonvehteja tuliaisina messuilta. Se oli makuelämys, joka sai marraskuun harmaan maanantain muuttuvan mielessä pirskahtelevaksi iloksi. Sirénillä on Fiskarsissa suklaapuoti, johon on pakko päästä visiitille. Fiskars on muutenkin vierailun arvoinen paikka!
Töiden jälkeen päädyin sitten etsimään korviketta Sirénin konvehdeille ja ajauduin Kampin Kaakaopuuhun. Olen aiemmin hankkinut Kaakaopuun belgialaisia suklaita lähinnä lahjaksi. Nyt päätin piristää itseäni ihan omalla pienellä suklaarasialla. Valinnan varaa on valtavasti. Onneksi apuna oli osaava ja ystävällinen henkilökunta. Minun tarvitsi vain kertoa, mistä pidän ja mistä en, ja sain monipuolisen valikoiman konvehteja. Kultainen rasia näyttää aivan pieneltä aarrearkulta ja aarteita se tosiaan sisältääkin.
Päätöksenteon antaminen toiselle on itseasiassa mahtava idea. Jokainen pieni suupala on täydellinen yllätys! On kutkuttavaa yrittää arvailla, mitä makuja missäkin konvehdissa on. Varmuutta ei ole, vain makujen sinfoniaa. Kliseistä, mutta totta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti